Karho-ojan karjatila Oy,Muhos
Karho-ojan karjatila Oy:n toimiala on Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous (sekatilat) ja osoitteemme on Suokyläntie 511, 91500 MUHOS. Tavoitatte meidät parhaiten puhelimitse numerosta 08 5334420 tai sähköpostitse osoitteesta juha.raisanen@karho-oja.com. Lisätietoja toiminnastamme ja tarjoamistamme palveluista löydätte myös verkkosivultamme osoitteesta www.karho-oja.com Yrityksemme Y-tunnus on1737389-0. Vuosittainen liikevaihtomme on keskimäärin1 - 200000 euroa ja meillä työskentelee keskimäärin5 - 9 henkilöä. Katso tarkempi sijaintimme oheiselta kartalta.
placeYhteystiedot
Postiosoite
Karho-ojan karjatila Oy
Suokyläntie 511, 91500 MUHOS
Internet
Sähköposti
Puhelin
08 5334420
Sijaintiohje
Meiltä on Ouluun 45 km ja Kajaaniin n. 160 km. Aja valtatie 22:ta Muhokselta Kajaaniin päin 5 km, käänny oikealle Suokylään. Aja Suokyläntietä 5 km, ja käänny vasemmalle tilallemme.
businessPerustiedot
Y-tunnus
1737389-0
Toiminnan kuvaus
Lihakarjan kasvatus ja myynti
Virallinen toimiala
redeemTuote- ja toimialatiedot
Palvelut
Emolehmätuotanto
Jalostus
Siitoseläinten myynti
Hakusanat
lihakarja, lihakarjat, lihakarjaa, karja, karjat, karjaa, kasvatus, kasvatusta, myynti, myyntiä, siitoseläin, siitoseläimet, siitoseläimiä, siitos, siitokseen, charolais-siitoseläin, charolais-siitoseläimet, charolais-siitoseläimiä, charolais-lihakarja, charolais-lihakarjaa, lihantuotanto, lihantuotannot, lihantuotantoa, emolehmäkasvatus, emolehmäkasvatusta, kotimainen naudanliha, kotimaista naudanlihaa, emolehmäkasvattaja, emolehmäkasvattajat, emolehmäkasvattajia, kasvattaja, kasvattajat, kasvattajia, emolehmätuotanto, emolehmätuotannot, emolehmätuotantoa, vasikka, vasikat, vasikoita, emolehmä, emolehmät, emolehmiä, välitysvasikka, välitysvasikat, välitysvasikoita, kasvattamo, kasvattamot, kasvattamoja, karjatila, karjatilat, karjatiloja, tila, tilat, tiloja, sonni, sonnit, sonneja, kylmäkasvatus, kylmäkasvatukset, kylmäkasvatusta, karjankasvattaja, karjankasvattajat, karjankasvattajia, ulkokasvatus, ulkokasvatusta, puhdasrotujalostus, puhdasrotujalostusta, charolais-rotu, charolais-rodut, charolais-rotuja, karjan hoito, karjan hoitoa, jalostustoiminta, jalostustoimintaa, sisäruokintakausi, sisäruokintakaudet, sisäruokintakausia, siitossonni, siitossonnit, siitossonneja, lihantuotanto, lihantuotantoa, jalostuseläin, jalostuseläimet, jalostuseläimiä, SKJO, FABA, jalostusarvo, jalostusarvot, jalostusarvoa, emoindeksi, emoindeksit, emoindeksejä, nautakarjarotu, nautakarjarodut, nautakarjarotuja, lisäkasvukyky, lisäkasvukyvyt, charolais-eläin, charolais-eläimet, charolais-eläimiä, risteytyskäyttö, risteytyskäyttöä, sarvellinen linja, sarvelliset linjat, sarveton linja, sarvettomat linjat, nupo, nupot, nupoja, lihakarjatila, lihakarjatilat, lihakarjatiloja, siitossonnien myynti, siitossonnien myynnit, siitossonnien myyntiä, hiehojen myynti, hiehojen myynnit, hiehojen myyntiä, lehmävasikoiden myynti, lehmävasikoiden myynnit, lehmävasikoiden myyntiä, lehmien myynti, lehmien myynnit, lehmien myyntiä, tiineystarkastus, tiineystarkastukset, tiineystarkastuksia, syntymänupo, syntymänupot, syntymänupoja
insert_chartTaloustiedot
Virallinen toiminimi
Karho-ojan karjatila Oy
Yhtiömuoto
Osakeyhtiö
Henkilöstömäärä
5 - 9
Liikevaihtoluokka
1 - 200000
my_locationToimialue
Charolais-siitoseläimiä Pohjois-Suomesta:
Kasvatamme syntymänupoa charolais-lihakarjaa Muhoksella,
Pohjois-Pohjanmaalla.
Myymme lihakarjan kasvattajille hyviä, terveitä siitoseläimiä tehostamaan
lihantuotantoa.
Tervetuloa katselemaan uutta verta karjaanne!
EMOLEHMÄKASVATUS:
Kotimaista naudanlihaa tarvitaan lisää - ryhdy emolehmäkasvattajaksi!
Emolehmätuotannolla on nyt Suomessa hyvät edellytykset laajentua.
Naudanlihaa tuotetaan maassamme vähemmän kuin kulutetaan, ja toisaalta
kuluttajien
mieltymys kotimaiseen lihaan on vahva. Tuotantomuodon luonnonmukaisuus
miellyttää
kuluttajia, mutta myös EU:n tukipolitiikasta päättäviä. Emolehmätuotannon
investointeja tuetaan, ja erilaisia hankkeita on perustettu auttamaan uusia
tuottajia alkuun.
Emolehmäkasvatus on itse uudistuvaa lihakarjan kasvatusta. Emolehmät
synnyttävät vasikan joka vuosi ja imettävät sitä, kunnes vasikka on noin
puolivuotias. Tämän jälkeen vasikka vieroitetaan, ja se lähtee
välitysvasikkana
kasvattamoon tai sen kasvatusta jatketaan tilalla. Sonnit kasvatetaan
teuraiksi,
mutta osa hiehoista voidaan jättää tilalle lisäämään omaa karjaa.
Peltoalaa tarvitaan noin hehtaari emoa kohden. Myös luonnonlaitumia voidaan
hyödyntää, mutta silloin tarvitaan usein lisäruokintaa.
Emolehmätuotannossa käytetään puhdasrotuisia eläimiä tai liharotujen
risteytyksiä. Kannattaa investoida heti aluksi riittävän suureen määrään
hyviä,
valmiiksi kantavia eläimiä, koska näin mahdollistetaan hyvät kasvutulokset
ja
hyvä taloudellinen tuotto ensimmäisestä vuodesta lähtien.
Emolehmät soveltuvat hyvin kylmäkasvatukseen. Jollei olemassa olevia
rakennuksia voi hyödyntää, edullinen makuukatos on hyvä ratkaisu. Emolehmät
tulevat
toimeen vaatimattomissakin olosuhteissa, kunhan niillä on kuiva makuualusta
ja riittävä suoja tuulta ja sadetta vastaan.
Emolehmätuotannolla on jossain määrin ollut harrastelun maine. Emoja on
usein pidetty muun karjan ohessa, ja karjat ovat olleet pieniä.
Emolehmätuotanto
kuitenkin vaatii erikoistumista kuten muutkin tuotantomuodot. Kun karja on
riittävän suuri, eläinaines laadukasta ja eläimiä ruokitaan ja hoidetaan
tavoitteellisesti, päästään hyvään taloudelliseen tulokseen. Tärkein on
emolehmätuotannossakin karjankasvattajan asenne: tuottajan tulee olla
innostunut
eläimistään ja kiinnostunut karjan hoidosta ja käsittelystä. Palkaksi saa
hyvän
tuoton lisäksi päivittäisen ilon seurata emojen ja vasikoiden hyvin
luonnonmukaista elämää.
Kerromme mielellämme lisää emolehmätuotannosta. Ota yhteyttä!
Karho-ojan emolehmät ulkokasvatuksessa:
Otimme ensimmäiset emolehmät joulukuussa 2001. Valitsimme tuotantomalliksi
puhdasrotujalostuksen, koska onnistuimme hankkimaan emolehmätarkkailussa
olleen nupon charolais-karjan. Charolais-rotuun päädyimme, koska rotu näytti
pärjäävän monissa seikoissa hyvin muille roduille. Charolaiset poikivat
helposti
ja hoitavat vasikkansa hyvin, ja rodulla päästään parhaaseen mahdolliseen
päiväkasvuun. Charolaiset ovat luonteeltaan rauhallisia, ja päivittäinen
liikkuminen eläinten seassa saa ne suhtautumaan hoitajiinsa luontevasti.
Emomme poikivat vuosittain ja imettävät vasikan puolivuotiaaksi. Vieroitetut
vasikat kasvatamme itse. Parhaimmat eläimet myymme siitoseläimiksi tai
käytämme oman karjamme lisäämiseen, ja osa lähtee teuraiksi. Kuulumme Atrian
Laatulihaketjuun ja noudatamme sen tarkkoja eläinten terveyteen ja
hyvinvointiin
liittyviä vaatimuksia.
Olemme itse keskittyneet karjan hoitoon ja jalostustoimintaan, ja siksi
monet tilamme työt on ulkoistettu. Peltotyöt, rehun teko ja lannan levitys
teetetään paikallisilla urakoitsijoilla. Oman tuotannon lisäksi ostetaan
rehua ja
kuivikkeita. Näin koneinvestoinnit on saatu pysymään kohtuullisina.
Emolehmämme ovat sisäruokintakauden vuonna 2003 valmistuneessa
kolmiseinäisessä makuukatoksessa, jonka edustalla on betonipohjainen, osiin
jaettu
jaloittelutarha. Tarhan toisessa reunassa oleva ruokintapöytä täytetään ja
puhdistetaan traktorilla, ja väkirehu jaetaan käsin. Lämmitetyissä
juoma-astioissa
vesi ei jäädy kovillakaan pakkasilla. Kuivikkeena käytämme olkea ja
turvetta.
Kuivike levitetään makuukatokseen paalisilppurilla.
Kesät emomme vasikoineen laiduntavat navetan yhteydessä olevilla laitumilla.
Kasvatettavat sonnit ovat tarhassa ympäri vuoden. Siitossonnit päästetään
laitumille astutuskauden alkaessa touko-kesäkuussa.
JALOSTUS:
Jalostuksella tehostetaan lihantuotantoa
Jalostuksen tavoitteena on saada lihantuotantoon yhä parempia sonneja ja
lehmiä. Hyvän jalostuseläimen hankkiminen karjaan on panostus pitkälle
tulevaisuuteen. Esimerkiksi hyvä siitossonni voi tuottaa lihakarjaan
vuosittain jopa
kymmeniä jälkeläisiä, joiden paremman perimän ansiosta karjan kokonaistuotto
paranee merkittävästi. Koska siitossonnin perimä vaikuttaa edelleen sen
jälkeläisten jälkeläisissä, hyvän sonnin hankinta näkyy tuloksen
paranemisena vielä
vuosien ajan.
Tilamme on Suomen Kotieläinjalostusosuuskunnan (SKJO/FABA) jäsen, ja olemme
mukana emolehmätarkkailussa. Eläimistämme kerätään paino- ja poikimatietoja,
joiden perusteella eläimillemme lasketaan jalostusarvot. Jalostusarvot eli
-indeksit kertovat eläinten jalostuksellisesta tasosta: siitä, millaisia
ominaisuuksia ne periyttävät jälkeläisilleen. Eläimen syntymäpainon, 200
päivän
painon ja vuodenpainon mukaan eläin saa vastaavat indeksit, jotka kuvaavat
mm.
sitä, millaisia syntymäpainoja eläin periyttää, millainen sen oma kasvukyky
on
ja miten se periyttää kasvukykyään jälkeläisilleen. Lehmillä lisäksi tärkeä
indeksi on emo-ominaisuuksia kuvaava emoindeksi.
Yksittäisistä jalostusarvoista muodostetaan kokonaisjalostusarvo, jossa
painottuvat eri ominaisuudet tärkeyden mukaan. Siitoseläimen valinnassa
jalostusarvojen lisäksi kannattaa katsoa myös eläimen rakennetta,
erityisesti jalkoja.
Myös eläimen luonnetta tulee arvioida, sillä rauhallisia eläimiä on helppo
käsitellä.
"Charolaiset" hyvä valinta lihantuotannossa
Charolais on kookkain nautakarjarotu. Kotimaassaan Ranskassa sitä on alun
perin käytetty vetojuhtana, mikä näkyy yhä eläinten suurena kokona ja
vahvuutena. Rodulle tyypillinen ominaisuus on erinomainen lisäkasvukyky.
Charolais-nautaa voi ruokkia voimaperäisesti, eikä se silti rasvoitu.
Charolais-eläimet
saavuttavatkin nopeasti suuren teuraspainon. Rodun hyvät kasvuominaisuudet
saadaan esille myös risteytyskäytössä.
Charolais-karjassa on sarvellinen (ranskalainen) ja sarveton (kanadalainen)
linja. Me pidämme nupoutta yhtenä hyvänä jalostusominaisuutena, koska
syntymänupous vähentää työtä ja lisää työturvallisuutta lihakarjatilalla.
Nupot
charolaiset tunnetaan helpoista poikimisistaan, ja vasikat ovatkin virkkuja
ja
lähtevät syntymänsä jälkeen nopeasti liikkeelle.
Tilamme on Suomen Charolaisyhdistys ry:n jäsen. Lue lisää charolaisista
yhdistyksen kotisivuilta www.charolais.fi.
MYYTÄVÄT SIITOSELÄIMET:
Myymme tilaltamme siitossonneja, hiehoja, lehmävasikoita ja lehmiä. Tiineinä
myytäville eläimille tekee eläinlääkäri aina tiineystarkastuksen.
Lehmämme poikivat keväällä maalis-huhtikuussa sekä syksyllä elo-syyskuussa,
joten tilaltamme tulee myyntiin sonneja sekä keväällä että syksyllä.
Laitamme
eläimet myyntiin vasta vuodenpainopunnitusten ja indeksilaskentojen jälkeen.
Charolais-jalostuseläinten kysyntä on ollut vilkasta, olemme myyneet kaikki
tänä vuonna myyntiin tulleet sonnit sekä lehmät ja hiehot. Seuraavan kerran
myyntiin tulevat viime keväänä syntyneet sonnit helmi - maaliskuulla,
tiedotamme asiasta kotisivuillamme indeksien valmistuttua.
Tilallamme on tällä hetkellä kasvutestauksessa 56 keväällä syntynyttä
charolais-sonnia, suurin osa sonneista on syntymänupoja. Sonneista 28 on
syntynyt
Karho-ojan karjatilalla, loput 28 sonnia tulevat yhteistyötiloiltamme
pohjois-suomesta: 9 Hennylän tilalta Torniosta, 7 Hakalan tilalta
Haapavedeltä, 2
Peltoharjun tilalta Oulusta ja 10 Takalon tilalta Kiimingistä.
Viime kevään lehmävasikoita on kasvamassa 48 kpl, suurin osa tullaan
astuttamaan kevätpoikiviksi. Ne tulevat myyntiin syyskuussa 2008
tiineystarkistusten
jälkeen.
Ota yhteyttä Juha Räisäseen p. 040 5454 155 tai sähköpostilla
juha.raisanen(at)karho-oja.com. Olet tervetullut myös katsomaan eläimiä
paikan päälle!